Pennut 5vko

Nopeasti ne vaan kasvaa, ei se auta... Kahden viikon päästähän näistä pitäisi päästää irti ja lähettää ne uusiin koteihinsa. Mitenkähän sekin mahtaa onnistua kun on näin paljon kiintynyt kaikkiin :/

Daniel.

Bertil.

Carl Philip.

Désirée.

Lilian.

Nyt meille jäävä pentu on varmistunut Lilianiksi. Itse kyllä antaisin melkein mitä vaan että saisin pitää Bertilin. Kultaisempaa hurmuripoikaa saa kyllä hakea ja sen myös huomaa ainakin siitä, että kyseinen otus on melkein joka ikisessä valokuvassa minkä olen pennuista ottanut :D Harmi vaan, että sukupuoli on tässä tapauksessa se mikä ehdottomasti ratkaisee.

Bertil.

Bertilille sattui muuten tänään valitettavan ikävä tapaturma. Se leikki yksinään vetoleikkiä aika hellyttävän näköisenä ja mie sitten lähdin polvillani lattiaa pitkin liikkuen ottamaan siitä kuvaa. Jotenkin kuitenkin onnistuin kompastumaan lattialla olevaan roinaan ja lensin suoraan ressukan päälle. Huuto oli melkoinen ja mie jo oikeesti säikähin että nyt kävi todella pahasti. Vasenta takajalkaahan tuo ontui tapauksen jälkeen jonkin aikaa :/ Iltaan mennessä varasi jo painoa jalalle, joten toivotaan että selvittiin vain säikähdyksellä. En kyllä ikinä anna itselleni anteeksi, jos tuolle tuosta tulee vielä haittaa myöhemmässä elämässä. Mutta vahingolle ei voi mitään. Kamerakin sai hieman kolhuja tuossa samassa rytäkässä, joten toivon mukaan saan vielä kuvattua noiden touhuja parin viikon ajan.

Mutta loppukevennykseksi Kössiä pentujen isähahmona. Herra on nyt jopa melkein hyväksynyt pentujen olemassaolon ja päästää ne joskus jopa tutustumaan, tosin suurimman osan ajasta se edelleen murjottaa omissa oloissaan eikä edes vilkaise pentuihin päin ;)

Kössi, Bertil ja Daniel.

Riiviöt valloittivat Kössin pedin. Kuvassa Carl Philip ja Désirée.